Vuonna 2003 ajatus kalsareiden valmistamisesta oli kypsymässä. Seuraavaksi piti päättää kaksi tärkeää asiaa. Miltä kalsarit näyttävät ja millä nimellä niitä kutsutaan?
Ruskeankeltainen oli ensimmäiselle tuotteelle alusta asti vahva vaihtoehto. Se täytti meidän määritelmämme häiriintyneen tyylikkäästä. Väri toi mieleen myös monien lapsuutemme urheiluseurojen peliasut, joten siinä oli samalla jotain sopivan nostalgista.
Nimen keksiminen olikin vähän vaikeampi juttu. 2000-luvun alussa Suomi kansainvälistyi kovaa vauhtia. Tielaitoksesta tuli Destia ja Helsingin Puhelinyhdistyksestä Elisa. Molemmat olivat meille tuttuja kesätyöpaikkoja. Opiskelimme samaan aikaan yliopistossa pakollista markkinoinnin kurssia, jossa meille opetettiin, että jokaisella menestyvällä brändillä pitäisi olla mahdollisimman kansainvälinen nimi. Televisiossakin kierrettiin maailmaa etsimässä kaikkea mahdollisimman päräyttävää ja eksoottista.
Kaikki tämä kuulosti ihan järkevältä.
Me päätimme kuitenkin tehdä päinvastoin.
Ajattelimme, että maailmassa on varmasti paljon ihmisiä, joiden mielestä juuri Suomi, meidän kielemme ja aakkosemme ovat eksoottisia. Sitä paitsi Tielaitos ja Helsingin Puhelinyhdistys olivat meistä paljon hienompia nimiä kuin Destia tai Elisa.
Kalsaribrändille halusimme kuitenkin nimen, jossa olisi sekä Ä että Ö, jotta suomalaisuus näkyisi myös nimessä. Mähöne oli nimi, joka oli kulkenut mukana meidän porukassa jo vuosia. Se oli aidosti osa meitä. Mitä enemmän sitä pyörittelimme, sitä paremmalta se alkoi kuulostaa.
Mähöne toi projektiin myös yhden ylimääräisen haasteen. Siihen aikaan se herätti suomalaisissa vähän ristiriitaisia tunteita. Myös meille Mähöne oli yhtä aikaa viittaus Poliisiopiston Mahoneyhin ja siihen kaveriin, joka erottuu joukosta myös kyseenalaisilla tavoilla. Myös tästä syystä pidimme siitä. Mähöne oli nimenä "suomalaiseen korvaan juntti, ulkomaalaiseen korvaan eksoottinen".
Jälkikäteen ajateltuna Mähöne on aiheuttanut välillä myös päänvaivaa, koska se ei ollut nimenä se helpoin vaihtoehto. Se varmasti sulki pois ja ehkä edelleen sulkee pois suuren osan mahdollisista asiakkaista. Toisaalta, jos olisimme tehneet vain loogisia ja turvallisia päätöksiä, koko idea olisi luultavasti jäänyt toteuttamatta. Juuri se, että onnistumisen mahdollisuus tuntui pieneltä ja ajatus vähän järjettömältä, teki siitä niin kiinnostavan.
Nykyisin Mähösen merkitys meille on hieman muuttunut. Ajan kuluessa siitä on tullut meille muisto nuoruuden itseluottamuksesta ja siitä tinkimättömyydestä, jolla lähdimme toteuttamaan kalsaritehtailua silloin kauan sitten. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin olemme edelleen sitä mieltä, että Mähöne oli meille oikea nimi. Ja mikä parasta, moni teistä vaikuttaa myös ottaneen sen omakseen.
Seuraavassa sähköpostissa kerromme, miten kolme kaveria, jotka eivät tienneet vaatteiden valmistamisesta juuri mitään, saivat ensimmäiset Mähöset tuotantoon.
Toivottavasti viihdyt mukana.
– Mähösen Veljekset
